La 29.6.2024 Kalevan kisat 2024. Pituuden finaali

Alkuverkat ja venyttelyt ja aktivoinnit

Koordit 2x20m:

Helppo polvennosto

Pakettijuoksu

Sivulaukka

Nopea polvennostohyppely kahdella väliaskeleella

4nopeaa 4hidasta

2x 60m avari

Calling

Avari piikkareilla

3x askelmerkkijuoksut

6x pituushyppy täydellä vauhdilla

Kommentit:

Tänään koitti finaalipäivä. Nukuin viime yönä vähän levottomasti, sillä luonnollisesti päivän kisatapahtumat pyörivät mielessä. Ei sinänsä yllättänyt, niin paljon tunteita ja ajatuksia eiliset tapahtumat herättivät. Teen tänään asiat täysin samalla lailla kuin eilen, kävin aamuverkalla ja syömässä ennen kisaa. Kroppa tuntui eilisen kisan jälkeen yllättävän hyvältä, olin oikeasti yllättynyt että jalat ja selkä eivät menneet jumiin. Olihan edellisistä hypyistä ja ponnistuksista kulunut jo kuukausi. Ehkä aavistuksen kireellä olivat takareidet ja pohkeet (jotka eilen kramppasivat kisassa), mutta muuten olo oli aika tavallinen mitä se nyt näinä viikkoina on ollut. Selkä ei mennyt enemmän jumiin, mutta piikkimatto oli todella isossa roolissa siinä. Makasin koko eilisen illan ja tämänkin päivän siinä.

Kisapäivän keli oli tänään kivempi kuin eilen. Oli vähän pilvisempää ja kylmempää, sopiva 20 astetta. Ainoana miinuksena hirveä tuuli. Se tulee tuottamaan pieniä ongelmia kisassa, mutta se on sama kaikille. Fiilis oli siis hyvä ja odottava. Vähimmäistavoitteena oli tosiaan päästä hyppäämään kaikki hypyt tänään, siihen keskityttiin.

Jouduin luovuttamaan hotellihuoneen hieman aikaisemmin ja saavuin kentälle pari tuntia ennen verkkailua. Kävin syömässä kisaravintolassa ja loppuajan otin chilliä pukuhuoneessa makoillen piikkimatolla. Eetu tuli kanssa pukkariin odottelemaan. Jauhettiin siinä niitä näitä ja otettiin rennosti. Kiva kun hänkin oli päässyt finaaliin ja hypännyt karsinnassa ihan hyvin. Hänelläkin on akilles aika kipeä joka on estänyt treenaamista. Pystyy onneksi kuitenkin hyppäämään.

Sitten verkkailemaan. Laitetaan totutusti lämpögeelit selkään ja jalkoihin ja tein verkat samalla tavalla kuin eilenkin. Selkä oli kireä, mutta jos eilen olin pystynyt hyppäämään, niin niin pystyn tänäänkin. Muutaman avarin otin enemmän että kroppa vertyisi. Fiilis oli muuten hyvä, kentällä oli kiva tunnelma, yleisöä oli paljon ja kelikin oli ihan ok. Tuuli oli kova, mutta se tarkoitti sitä että yllätyksiä kisassa voi tulla. Ajattelin että itse hoidan askelmerkit kuntoon ja käytän tilaisuuden hyväksi. Verkkailujen jälkeen callingiin ja siitä kentälle.

Otin siinä muutamat askelmerkkijuoksut ja tuuli pyöri kyllä sen verran että oli vähän haastavaa löytää optimia. Täytyy kisassa sumplia sitä tilanteen mukaan. En taaskaan ottanut harjoitushyppyä vaan päätin että hyppään samalla lailla kun eilen. Ensimmäinen hyppy tulee suoraan kisassa. Sitten kisa alkoi.

Finalistien esittely

Alku oli taas farssi, hypyt meni läpi ja tipahdin hiekkaan hyvin aikaisin. Ensimmäiset hypyt olivat 640 ja 665. Vähän nolotti noin huonot tulokset. Sitten tuli kolmannen hypyn vuoro ja yllättävän monella oli askelmerkkien kanssa vaikeuksia ja alla kaksi yliastuttua. tämä tarkoitti heille paineista tilannetta. Olin laskenut siinä mielessä oikein. Nyt minun täytyy kuitenkin hypätä hyvin, jotta minulla olisi saumoja päästä viimeisille kierroksille. 660 hypyllä en haluaisi päästä viimeisillä kierroksilla. Yritin ottaa samanlaisen moden kun eilen ja mennä fuckit asenteella. Kolmas hyppy osuikin ihan ok mutta ei se hyppynä ollut ollenkaan hyvä. Kiristin kuitenkin tulokseksi 694, jolla olin tällä hetkellä seitsemäntenä. Oli Julius Toivolasta ja Eetusta kiinni se pääsisinkö finaalin viimeisille kierroksille. Heidän piti hypätä siis yli 694. Jos toinen jäisi siitä, niin minä pääsisin vikoille kierroksille. Julius hyppäsi viimeisellään 699, mikä tarkoitti sitä että minä olisin hänen edellään koska hänellä oli kaksi yliastuttua ja minulla kuitenkin tulos 660. Tämä tarkoitti sitä että pääsisin viimeisille kierroksille, olin siitä hyvin iloinen. Harmillisesti Eetulla meni viimeinen hyppy ihan pieleen ja hän tipahti viimeisiltä kierroksilta. Harmitti hänen puolestaan, mutta hän tulee hyppäämään ensi vuonna ja muissakin kisoissa kyllä pitkälle. Tänään oli haastavat olosuhteet ja kuten päivällä uumoilinkin yllätyksiä tulee.

694 hyppy

Viimeisille kierroksille päätettiin Juhon kanssa ottaa merkkiä hieman eteenpäin, ja yrittää saada viimeistä askelta vähän lyhyemmäksi jolloin hypylle saisi paremman törmäyksen. Se johti kuitenkin siihen että hyppäsin 2 seuraavaa yliastuttuksi. Pituudeltaan olivat ihan hyviä, mutta teknisesti kyllä edelleen aika huonoa. Huomasin että tuon selän takia ja ei ihan täyttä panosta saanut laitettua ja muutenkin tauko hyppäämisestä näkyi. Kroppa ei ollut terävimmillään. Sitten koitti viimeinen hyppy, Kalevan kisan urani viimeinen hyppy (todennäköisesti). Nyt minulla oli sauma päästä kuudenneksi jos hyppäisin noin 7 m. Hyppäsin lopulta 68jotain eli viimeinen hyppy ei onnistunut niin hyvin kuin olisin halunnut. En keskittynyt kunnolla, tai keskityin tuuliolosuhteisiin niin paljon että unohdin keskittyä itse adrenaliinin ja ponnistuksen hetkeen. Lähdin vähän turhaan hätäisesti liikkeelle ja siksi suoritus jäi huonoksi. Lopputuloksena olin siis finaalin kahdeksas ja Suomen mestaruuskisoissa sijalla 8. Minimitavoite saavutettiin mutta kyllä mua kisan jälkeen harmitti koska olisi ollut aivan hyvät saumat kuudenteen sijaan. Arttu hyppäsi 699 ollen kuudes.

Vaikka kisan jälkeen olikin harmistunut siitä etten onnistunut finaalissa ihan niin hyvin kun olin toivonut, niin kokonaisuutta tarkastellessa on kuitenkin oltava tyytyväinen. Kaikkeni yritin tänään ja se riitti nyt tähän. Tyytyväinen olin siitä että nyt minulla oli taistelutahto päällä läpi kisan, enkä tehnyt viime vuoden virhettä ja ollut liian löysin rantein kisaamassa (nautin toki kyllä hulluna kisatunnelmasta, mutta itse hyppysuorituksiin minulla oli selkeä päättäväinen asenne ja keskittyminen). Muutenkin erittäin vaikea valmistautuminen näihin kisoihin, hyvä että pääsin edes hyppäämään. Kisojen lopputuloksena eilinen huikea onnistuminen juuri ratkaisevalla hetkellä ja finaalin kahdeksas sija eli pääsin myös hyppäämään kaikki hypyt, niin ihan tyytyväinen voi loppujen lopuksi kuitenkin olla. Minimitavoite saavutettiin ja samalla tehtiin myös pituushyppyuran paras Kalevan kisa sijoitus, joten sekin on ihan ok.

Nautin kyllä älyttömästi tästä kisasta, sillä jos nämä todella olivat minun viimeiset Kalevan kisani niin halusin nauttia jokaisesta hetkestä kentällä. Fiilistelin yleisöä, fiilisteli muiden hyppyjä (kärkikolmikko kävi kyllä hurjan kisan) ja ylipäätänsä koko tunnelmaa mitä tässä on yleisurheilukentän ympärillä oikein leijui. Olin onnellinen. Pieni haikeuden fiilis tuli kun kävelimme pois kentältä. Pyrin siinäkin vielä viimeisen kerran nauttimaan näistä hetkistä sillä jos en loppukesään mennessä hyppää 750, niin tämä on viimeinen kerta kun kävelen Kalevan kisoissa radalla. Äiti ja iskä olivat ajaneet tänään Vaasaan ja samaten myös koulukaverini Elias. Oli kiva kun he olivat jaksaneet tulla kannustamaan minua. Myös Late ja Tiina olivat katsomassa. Kiva kun olivat tulleet. Loppuilta menikin katsoen muita lajeja ja nauttiessa hetkestä ja ystävistä. Sanden yllätys suomenmestaruus miesten aidoissa oli huikea! Illalla ajeltiin vanhempien kanssa Jyväskylään. Ne jäi yöksi mun luo. Pitkä ja aika fyysinen päivä, niin psyykkisesti kuin fyysisesti.

Yhteenvetona todettakoon tämän vuoden Kalevan kisoista ja projektin pääkilpailuista se, että olipahan taistelu, kai tätä työvoitoksi voi kuitenkin sanoa. Jos olisin sijoittunut finaalissa kuudenneksi, olisi voinut sanoa kilpailujen menneen niin hyvin kun se olisi voinut nyt mennä. Tässä kunnossa 720 hypyt (jotka vaadittiin 5. ja 4.sijoille) olisi ollut överionnistuminen. Kuudenteen sijaan oli realistinen mahdollisuus jota en pystynyt hyödyntämään. Se on asia joka harmittaa (sen lisäksi että olisin tietty halunnut hypätä 750 + hyppyjä tai nousta palkintopallille). Kuitenkin ylpeä omasta asenteesta ja suorittamisesta näissä kisoissa. Etenkin perjantain karsinnan viimeisessä hypyssä. Samoja virheitä ei tehty kuin viime vuonna Lahdessa ja sitä edellisenä Joensuussa. Tarina ja muistoja tästä kilpailusta jää pitkäksi aikaa. Kiva että sain viettää viimeisissä Kalevan kisoissani maksimaallisen ajan kentällä. Siitä nautin.

Jos puhutaan tämän koko pituushyppyprojektini päätavoitteesta (Kalevan kisoissa palkintopallille), on sanomattakin selvää että sitä en ollut lähelläkään saavuttaa. Minään vuonna. Mutta se on eri teksti, puidaan sitä myöhemmin. Nyt ukko kuntoon, vielä on kisakautta jäljellä.

Tässä selostuksilla kisan ensimmäinen hyppy. Tuomas Rajan sanoin "ei kyllä ollenkaan Joona Luotosmaisia lukemia tämä".

Uran (todnäk) viimeinen Kalevan kisojen kisahyppy. Onneksi päättyi yleisön kiitoksiin.