Su 9.7.2023 SFIM-kilpailut, Pituus

Alkuverkat+venyt 1h20min ennen lajia

aktivoinnit

koordit 2x20m

Pakettijuoksu

Sivulaukka

Kevyt polvennostohyppely

Saksijuoksu

Pikkuvuorohyppely 

Hyppypaikalle siirtyminen

avari

jalan teippaus

2x askelmerkkijuoksu

lentävä 10ask hyppy

6x pituushyppy

Kommentit:

Tänään SFIM toinen kilpailupäivä ja pituushyppy lajina. Tulos 711 ja 2.sija. Päälimmäisenä tunteena edelleen pieni huolestuneisuus tekemisestä.

Tosiaan seuraava kilpailupäivä koitti. Eilinen ei oikeastaan tuntunut juuri missään. Olisi ehkä tarvinnut sen toisen juoksun vielä niin olisi saanut enemmän kroppaan ärsytystä. Toisaalta ihan hyvä ettei mitään paikkaa sen erityisemmin kolotellut. Vasen akilles edelleen kireän tuntuinen, täytyi lämmittää se huolella. Keli oli taas hyvä, samanlainen kun eilen ja nyt oli hyvä myötätuulikin takana. Siinä mielessä otolliset kelit hypätä pitkälle. 

Oltiin paimion parantolassa yötä, sai ihan hyvät yöunet siellä (olin Oliverin kanssa samassa huoneessa) ja kiva kun sai pitää huoneenkin vähän pidempään niin pysty löhöillä. Kisa meillä oli vasta tosiaan klo 17. Kentälle tultiin taas hyvissä ajoin ja aikaa kulutin pukkareissa. Aina välillä kävin vähän jalottelemassa. Verkassa tuntui sellaselta normilta, ei mitenkään ihmeen terävältä mutta ei löysältäkään. Sellanen neutraali tunne mitä tässä nyt on koko ajan ollut.Meitä oli yllättävän moni hyppäämässä joten täytyi saada askelemerkki kohdilleen heti ekalla kolmella. Kisa alkoi vähän myöhässä, mutta ei haitannut itteä ainakaan. Iskä katto mulle askelmerkkiä ja kuvas hypyt. Onnistui hyvin niin. 

Paimion parantolan takaseinä, männyn varjo ja vanhemmat

Sitten itse kisaan. 711 tosiaan sain onneksi tiristettyä kisasta, olihan taas työmaa.. Juoksu edelleen tosi hitaan näköstä ja jopa himmaan lankulle.. not good. Mä en tiedä juoksenko mä nyt vaan löysästi vai oonko mä oikeesti nyt vaan tuossa juoksukunnossa.. Mielestäni painelen kuitenkin ihan hyvää vauhtia (siltä se ainakin tuntuu). Ei se täysiä puristamista tietenkään ole, mutta sellasta “kovaa”. Joka tapauksessa kun videota katselee niin on kyllä hidasta.. Myös vauhtijuoksun rytmiin täytyy saada muutosta, nyt loppu tulee tosi huonosti ja just himmaillen sekä pitkällä viimesellä. Yritin parhaani mukaan sitä korjata kisan aikana, (koska ekoilla kiekoilla se oli tosi surkeaa se ponnistaminen!) mutta pirun vaikeeta. Edelleen tuli aika pitkällä vikalla ponnistukset. Ekat hypyt tosiaan meni ihan läpi ja olivat huonoja. Onneksi pääsin kuitenkin jatkoon. Kaks vikaa hyppyä oli jo aavistuksen verran parempaa, mutta ei nekään mitää riemunkiljahduksia aiheuttanut. Sytyin pikkasen paremmin kun yks IF Drott:n edustaja hyppäs tosi hyvin ja meni kahdella sentillä johtoon. Sit ajattelin että jumalauta nyt on kyllä pakko ryhdistäytyä, tuolle en varmasti häviä. Se anto vähän parempaa aggressiivisuutta tekemiseen. Lopussa kuitenkin Tarmo Savola hyppäs ihan kovan tuloksen (harmi kun nilkka otti sillä vissiin jonkin verran osumaa) enkä siihen pystynyt enää sitten vastaamaan. Ihan hyvä kisa kuitenkin siis saatiin aikaseksi. Se oli jees. Yleisö oli myös kivasti mukana ja SV läiset kannusti. Tuntui kivalta!

Eli nousujohteinen kisa tänään. Alku farssia ja siitä se parani loppua kohden snadisti. Tyytyväinen ei voi kuitenkaan olla suorittamiseen. Paljon on parannettavaa sekä vauhtijuoksussa että kehon terävyyden kanssa. Niistä laitoinkin Juholle viestiä että näihin on nyt pakko keskittyä ennen loppukauden kisoja. Pakko saada kroppa terävämmäksi ja sähäkämmäksi! Eiköhän me saada. Positiivista tänään oli kuitenkin se että sai tiristettyä tuon seiska kymppi-päälle tuloksen, siitä voi pienen positipan imasta! 

Yhteenvetona kisaviikonlopusta on kuitenkin se, että suoritus on valitettavasti nyt alavireistä ja tehotonta. Tulokset eivät tyydytä, eivätkä ole synkassa treeniin sekä lajiin kuluttaman ajan kanssa. Täytyisi suoriutua paljon paremmin. Kropan kuntoon täytyy nyt tässä panostaa ja niin me tehdäänkin, oli se sitten lepoa, teräviä treenejä tai mitä poppakonsteja ikinä. Vaikka tosiaan hieman itseluottamusta kovertaa tämmöset tuntemukset, niin silti luottamus siihen että saadaan kroppa hyvään kuntoon on suuri. Niin me tehtiin viime vuonna hallissa kans, joten miksi se ei nyt onnistuisi! Muuten kisaviikonloppuna mukava kokonaisuus. Hienossa kulttuuripaikassa sai olla yötä, aamupalat ja lounaat ym kaikki kunnossa. Näki seuralaisia ja onhan tuolla ruotsinkielisten kisoissa aina sellainen yhteisöllinen tunnelma. Pääsi viettämään aikaa myös vanhempien kanssa kun olivat mukana:) Tästä jatketaan eteenpäin!

Vähän on niheetä juu..