La 8.7.2023 SFIM-kilpailut, 100m

Iltauinnilla

Lämmittely 1h ennen lajin alkua

Verkat ja aktivoinnit

Koordit 2x20m

Helppo polvennostohyppely

Pakettijuoksu

Yhden jalan kuopaisu kahdella väliaskeleella

Saksijuoksu

Avarit x2 60m (lenkkareilla ja piikkareilla)

Calling

Kisapaikalle

Muutama reaktiolähtö

Muutama telinelähtö

Juoksu

Kommentit:

Tänään oli kilpailupäivä. Lähdettiin vanhempien kanssa köröttelemään kohti Turkua aamupäivästä. Kilpailu oli vasta illalla joten oli hyvin aikaa pysähdellä ja päästä kisapaikalle valmistautumaan. Keli oli aika hyvä ja lupailikin hyvää illaksi myös. Pysähdyttiin Lahnajärvellä. Muuten matkasin penkki lepoasennossa jalat ylhäällä, rentoa. Kohteeseen päästyttyä kävin syömässä ja sitten pukkariin ottamaan iisiä. Siellä saikin hyvän tovin löhöillä koska sen verran ajoissa tosiaan tultiin paikalle. Hyvä niin, mielummin liian ajoissa kun myöhässä. 

Kropan fiilis oli tänään ihan ok:n tuntuinen. Mitään hajua siitä kuinka kovaa tänään menee, ei ollut. Joko menee hyvin tai sitten ei niin hyvin. Itse olin eilen asettanut tavoitteen että jos menee alle 11 niin olen oikein tyytyväinen. Mun juoksukunto on oman tuntemuksen mukaan siinä 11 tienoilla. Vähän huolestuttaa jos menee yli 11.10, niin eilen ajattelin.

Ja päivän tuloshan oli 11.19 +0,0. Voivoi, eipä tuohon muuta oikeen virka sanoa.... Lähtö ja ensimmäinen 60m tulee aina hyvin, se kulkee aina oli sitten treenannut tai ei. Mutta sitten sakkaa ja nyt sakkas vielä pahemmin.. Tuntu ikuisuudelta tuo matka ja loppupuoliskolla olo oli kun hidastusfilmistä ois kattonut. Yritin juosta niin saamarin lujaa, mutta jalat kävi vaan hitaalla, ei päässyt eteenpäin. Tuolla ajalla ei ollut asiaa finaaliin, ihan oikein! Harmi kun en saanut videota juoksusta..

Olin mä vähän kyllä ärsyyntynyt mutta enemmän vaan huolissani tämänpäiväisestä suorittamisesta. Nopeus ja kropan sähäkkyys ei todella ole nyt ihan sillä tasolla mitä haluaisin. Ja se siinä mietityttääkin. “Oonko reenannu tässä liikaa, onks kroppa vaan väsynyt”, “onko reeni ollut oikeanlaista”, “hitto kun nyt on saa** hidasta” ym. ajatuksia pyöri päässä. Kyllä mä sen olen itsekin tuntenut varsin hyvin että samassa juoksukunnossa ei todellakaan olla kun sillon enkka-aikoina. Kropan terävyys ja sähäkkyys on siihen verrattuna paljon heikompaa. Se kyllä ärsyttää piruvie! Ja jos nyt ihan suoraan puhutaan niin ei se kyllä hirveen motivoivaa oo juosta tällasia hepulisarja aikoja.. Jos mielii hypätä pitkälle pituudessakin niin tällasilla juoksunopeuksilla ei kyllä pitkälle hypätä. Se on vaan fakta.

Eli päälimmäinen fiilis vedosta oli siis pettynyt ja huolestunut, MUTTA oli siinä muutama ihan kivakin asia taas mukana. Ehkä mahtavin tunne ikinä on se kun kyyristyy telineisiin tulee valmiit komento, just ennen pamahdusta. Se 0,5-1sek hetki on täynnä adrenaliinia ja jännitystä ja tärinää. Siinä ei pyöri mitään muuta kun se että odottaa pamahdusta minkä seurauksena pääsee sinkasemaan telineistä. Ihan mahtava tunne, ja sitä oon tässä kaivannutkin nyt kun en ole pikajuoksun parissa ollut. Toinen hyvä juttu oli se että mun tavotteena oli tehdä pitkä kiihdytys ja pitää katse maassa mahdollisimman pitkään. Se onnistui tosi hyvin ja siihen olin tyytyväinen. Kolmas olotilaa lieventävä asia oli se, että mä nyt juoksin tänään sen parhaan mitä mä tällä kropalla tällä hetkellä pystyn. Painoin meinaan ihan hanaa alusta loppuun asti ja se riitti tuohon aikaan. Ei jäänyt jossiteltavaa. Se oli mukavaa muistaa kans! 

Huomenna on uusi päivä ja uusi kisa, pituuskisa. Katsotaan miten se onnistuu.